
Koeviikon puolessa välissä perjantaina päätimme taas kurkistaa uuteen kahvilaan. Hanna ei päässyt tällä kertaa mukaan, mutta me muut kolme teeriippuvaista kaipasimme jo kahvilan tunnelmaan. Sateella halusimme suunnistaa mahdollisimman lähelle ja seisottuamme hetken kotoisan Strada kahvilan edessä, uskaltauduimme sisään. Paikka osoittautui täydelliseksi paikaksi hengähtää ennen kuin viikonloppu taas jatkuisi kokeisiin lukemisella.
Suloisen kokonaisvaikutelman kahvilasta tekivät lämpimän väriset seinät, jaffakuviot lasinpohjissa ja hymyilevä vastaanotto. Kahvilan palvelu oli kiittämisen arvoista. Työntekijät eivät olleet konemaisia kuten tavallista, vaan ystävällisiä näyttäen nauttivan työstään.
Istuimme pienen pöytämme ääressä pitkään herkuistamme nauttien ja puhuen. Ilmapiiri oli avoin ja kahvilaan asteli kaikennäköistä porukkaa; niin suloisia koiria, yksinäisiä vaeltajia, vauvanrattaita kuin joku tutunnäköinen opettajakin. Tunnelma oli kuitenkin rauhallinen eikä ajankulua huomannut. En tiedä johtuiko kahvilan tuoma superhyvä mieli hyvästä seurasta, naurusta, syvällisistä ja inspiroivista keskusteluista, vadelmista vai työntekijöistä hehkuvista auringonsäteistä. Sen tiedän, että olin iloinen ja tähän kahvilaan haluan palata.




Siulki on blogi!! :---) liitympä lukijaksi :3
VastaaPoista